Baltic Tour

Tour de Baltic 2010 – neljää kisakokemusta rikkaampana taas kotosalla…

Keuruun SM-kisojen jälkeen team Tarvonen päätti, että autonnokka suunnataan kohti Baltian Scandinavia-cupia. Ja matkaan lähdettiin..

Baltic tour aloitettiin Latvian Siguldassa, jossa ekana kisattiin vapaan sprintti. Sain alle neljä starttia, pääsin kisaamaan B-finaalissa ja loppusijoitus 12. Aivan lopussa huonoa tuuriani oli, kun kompuroin kaverin kiihdytellessä sauvoilleni. Muutamaa sijan parempi loppusijoitus oli siinä tarjolla, ja sekös harmitti tärkeiden hyvityssekuntien takia. Tosin tärkeämpää oli monin verroin, että sprintissä alkoi löytyä sitä kovin kaivattua sähäkkyyttä… :)

Toisena päivänä Siguldassa jatkui 10km, vapaalla tämäkin. Hyvin oli pienehkö kumparemäkialue hyödynnetty, sillä rata kiemurteli varsin jyrkkäprofiilisena. Normimatkan hiihdoksi olin kisaan myös tyytyväinen ja sijoituksena oli 13. Ja sitten matkaan kohti Viroa..

Välipäivän jälkeen jatkuivat kisailut Joulumäella. Kolmantena oli pertsan sprintti, johon sain kaksi starttia. Sijoitukseni oli 19. Toinen onnistunut sprintti tälle tourneelle ja tuli lisää tärkeää sprinttikokemusta.

Neljäs ja viimeinen startti oli sunnuntaina pertsalla takaa-ajona, kun kaikki hyvityssekunnit ja aika-erot oli laskettu yhteen. Lähdin matkaan sijalta 12, ja lopputuloksissa olin 15. Muutama selkä meni siinä edelle, joitakin tuli vuorostaan selkä edellä vastaan. Maaliin saavuttiin ryhmässä sprinttikurotusten tyyliin. Aivan mahtava tunne oli lähteä viivalle, kun ennakkoon tiesin, että kroppa alkaa kestää maaliin saakka, eikä seinä tule vastaan. Vielä vikat kilometrit sain yrittää iskettää. Sehän on sitä kilpahiihdon tunnetta parhaimmillaan!

Koko reissun ajan kelit olivat uskomattoman hyvät. Lunta reilusti sekä Latviassa että Virossa, pakkasta sopivasti muutamia asteita ja aurinkokin näyttäytyi useasti. Ja voiteluhan toimi älyttömän hyvin!  :)

Tällainen usean osakilpailun tour oli uudenlainen ja hauska kokemus. Useampi peräkkäinen kisapäivä ja sprintin sekä normimatkojen yhdistäminen lisäsi haastetta.

Mitä reissussa huomasin? Kaiken parasta on, että kroppa alkaa taas todellakin toimia. Tuntuu, kuin suossa kyntämisen jälkeen olisin siirtynyt jo heinikkoon juoksemaan…sieltä se pururata vielä tulee vastaan.. Tiedätkö tunteen? ;)

Kuvassa hiihtäjä ja suksihuoltaja

 

 
Kotisivujen toteutus: Agileus Software